Artikkelit

Korjaamon tuntihinta: laskenta kustannuksista ja todella myydyistä tunneista

Näin korjaamon tuntihinta lasketaan kustannuksista ja myydyistä tunneista: kannattavuusraja, tavoitekate, alennusten vaikutus ja työlajikohtaiset hinnat.

Tärkeimmät havainnot

Kustannusperusteinen tuntihinta on korjaamon työn vuotuiset kustannukset jaettuna vuoden aikana myytyjen tuntien määrällä. Asentajien läsnäoloaika on laskennan pohjaksi liian laaja, koska osasta läsnäoloa kukaan ei maksa.
Neljän asentajan korjaamon havainnollistavassa mallissa kannattavuusraja on 80 €/h (kustannukset 400 000 €, myytyjä tunteja 5 000). Jotta liikevoittomarginaali olisi 20 %, korjaamon on saavutettava 100 €/h tuotto.
Hinnaston tuntihinta ja toteutunut tuotto eroavat toisistaan. Tuotto myytyä tuntia kohden lasketaan työn myynnistä alennusten, kassa-alennusten ja hintahyvitysten jälkeen. Mallissa lähtöhinnan on siksi oltava 110 €/h, jotta alennusten jälkeen jää 100 €/h.
Mekaanisten töiden, vianmäärityksen tai suurjännitejärjestelmien töiden eri tuntihintojen on yhdessä saavutettava taloussuunnitelman keskiarvo. Keskiarvo painotetaan myytyjen tuntien määrällä, ei hinnaston rivien määrällä.

Korjaamon tuntihinta ratkaisee, paljonko asiakas maksaa korjaamon työn yksiköstä. Tällä hinnalla korjaamo maksaa auton parissa työskentelevän asentajan, mutta myös työn vastaanoton, tilat, laitteet ja ajan, jota ei saada myytyä. Jos tuntihinta on laskettu väärin, korjaamo voi olla täynnä töitä ja silti tuottaa tappiota. Oikea laskenta alkaa omasta kustannusbudjetista ja arviosta myydyistä tunneista. Se päättyy jatkuvaan seurantaan siitä, paljonko korjaamo on työstä todella laskuttanut.

Miten korjaamon tuntihinta lasketaan

Pohjana on kaksi saman ajanjakson lukua:

Kustannusperusteinen tuntihinta = korjaamon työlle kohdistuvat kustannukset ÷ myydyt tunnit

Tuloksena on kannattavuusraja eli työtunnin tuotto, joka juuri kattaa laskelmaan sisältyvät kustannukset. Voitto lisätään siihen erikseen, ja vasta tavoitetuotosta muodostuu hinnasto.

Parhaiten laskenta tehdään vuosibudjetista. Siihen sisältyvät lomat, koulutukset, kausivaihtelu ja epäsäännöllisesti maksettavat kustannukset. Yksi vahva kuukausi antaa liian optimistisen kuvan kapasiteetista, ja yksi heikko puolestaan nostaa tuntihintaa turhaan.

Mitkä kustannukset tuntihintaan kuuluvat

Seuraava havainnollistava vuosimalli (kyse ei ole markkinatiedoista eikä minkään tietyn korjaamon hinnastosta) kuvaa neljän asentajan korjaamoa. Summat ovat euroina ilman arvonlisäveroa.

Vuosikustannus	Mitä se sisältää	Summa
Asentajat	Työnantajan henkilöstökustannukset kokonaisuudessaan	240 000 €
Vastaanotto ja korjaamon johto	Osuus huoltoneuvojien ja työnjohtajan henkilöstökustannuksista	60 000 €
Tilat	Vuokra, energia, vesi ja muut tilakustannukset	36 000 €
Laitteet	Laitteiden poistot tai vuokra, huolto, kalibrointi	24 000 €
Muut yleiskustannukset	Hallinto, ohjelmistot, vakuutukset ja muut kohdistetut kustannukset	40 000 €
Yhteensä	Kustannukset, jotka työn myynnin on katettava	400 000 €

Suurin erä ovat ihmiset. Budjettiin kuuluvat heidän työllistämisensä kokonaiskustannukset, ei pelkkä asentajalle maksettu palkka. Jos omistaja työskentelee itse työnjohtajana tai huoltoneuvojana, hänen työlleen on laskelmassa annettava sitä vastaava kustannus.

Laitteiden kohdalla laskelmaan ei saa tulla sekä koko hankintahintaa että saman laitteen poistoja. Autoliikkeen ja korjaamon yhteiset kustannukset jaetaan järkevällä jakoperusteella: tilat käytetyn pinta-alan mukaan, hallinto korjaamolle tehtävän työn laajuuden mukaan.

Varaosien ostohinta ei kuulu malliin, koska varaosamyynti ei ole osa työn tuottoa. Tarvikkeita on käsiteltävä samalla tavalla molemmin puolin. Ne joko sisältyvät sekä tuntihintaan että sen kustannuksiin, tai ne laskutetaan ja arvioidaan erikseen.

Miksi jakajana ovat myydyt tunnit eikä läsnäoloaika

Korjaamo maksaa työntekijöiden ajasta, mutta myy työmääräimille tehtyä työtä. Osa läsnäoloajasta kuluu työpisteen valmisteluun, palavereihin, varaosien odottamiseen, siirtymisiin tai työhön, jota ei voi laskuttaa asiakkaalta.

Aika	Mitä se kuvaa	Rooli tuntihinnan laskennassa
Läsnäoloaika	Asentajien aika korjaamolla	Näyttää henkilöstökapasiteetin
Työmääräimille kirjattu aika	Korjaustöihin kirjattu työaika	Selittää, mihin kapasiteetti on kulunut
Myydyt tunnit	Laskutetut työn yksiköt	Muodostavat kustannusperusteisen tuntihinnan pohjan

Myyty tunti on yleensä ohjeaikatunti, eikä se välttämättä vastaa sekuntikellolla mitattua tuntia. Asentaja voi tehdä ohjeaikaan perustuvan työn nopeammin, mutta siihen voi kulua myös enemmän aikaa. Myytyjen tuntien osuus läsnäoloajasta on kahden suhdeluvun tulo: kuinka suuri osa läsnäoloajasta kohdistui työmääräimille ja kuinka suuri osa työmääräimille kirjatusta ajasta saatiin myytyä. Kummassa tahansa syntyvä menetys nostaa myydyn tunnin kustannusta. Tarkemmin näitä tunnuslukuja käsitellään korjaamon tuottavuutta koskevassa artikkelissa.

Omneticin Time-keeping-moduuli kirjaa läsnäolon ja kohdistaa tehdyn työajan suoraan työmääräimelle ja sen riveille. Huoltopäällikkö näkee näin, vastaavatko myydyt tunnit tehtyjä tunteja, eikä kumpaakaan tarvitse yhdistää käsin taulukossa.

Kuinka monta tuntia budjettiin lasketaan

Suunniteltu läsnäoloaika saadaan kertomalla läsnäolopäivien määrä päivittäisellä työajalla. Havainnollistavassa mallissa jokaisella asentajalla on 200 päivää, kukin 8 tuntia. Neljä asentajaa tuottaa siis 6 400 tuntia läsnäoloaikaa. Siitä korjaamo suunnittelee myyvänsä 5 000 tuntia eli noin 78 %:

400 000 € ÷ 5 000 h = 80 €/h

Eniten tuntihinta riippuu myytyjen tuntien määrästä. Samat kustannukset eri tuottavuustasoilla:

Myydyt tunnit vuodessa	Osuus läsnäoloajasta	Kannattavuusraja	Tavoitetuotto 20 %:n marginaalilla
4 500 h	70 %	89 €/h	111 €/h
5 000 h	78 %	80 €/h	100 €/h
5 500 h	86 %	73 €/h	91 €/h

Myytyjen tuntien määrän on perustuttava korjaamon jo saavuttamaan suoritustasoon, jota korjataan tiedossa olevilla kapasiteettimuutoksilla. Uusi asentaja ei tuo täyttä suoritustasoa ensimmäisestä päivästä alkaen. Ylimääräinen nostin ei lisää työn myyntiä, jos ihmisiä tai töitä ei ole.

Myytyihin tunteihin kuuluvat myös laskutetut takuu- ja vakuutustyöt, jos myös niiden tuotot sisältyvät laskelmaan. Myytävien autojen sisäinen kunnostus vaatii erillisen tarkastelun. Sisäinen veloitus näyttää korjaamon tuloksen, mutta koko yrityksen tasolla se ei synnytä uutta ulkoista tuottoa.

Miten kustannusperusteiseen tuntihintaan lisätään voitto

Kannattavuusraja 80 €/h ei jätä tilaa voitolle. Työn myynnin tavoiteltavalle liikevoittomarginaalille pätee:

Tavoitetuotto tunnilta = kustannusperusteinen tuntihinta ÷ (1 − tavoitemarginaali)

Kun tavoitemarginaali on 20 %:

80 €/h ÷ 0,80 = 100 €/h

5 000 myydyllä tunnilla työn myynti on 500 000 €. Kun siitä vähennetään 400 000 € kustannukset, liikevoittoa jää 100 000 € eli 20 % myynnistä.

Marginaali ja hinnanlisäys eivät ole sama asia. Lisäys lasketaan kustannuksista, marginaali myyntihinnasta. Jos korjaamo lisää 80 €/h:n hintaan 20 %, se saa 96 €/h ja marginaaliksi vain noin 16,7 %.

Pitäisikö varaosakatteen tukea työtä

Korjaamo voi suunnitella työn ja varaosien yhteisen tuloksen. Varaosamyynnin katetuotto saa tällöin kattaa osan kustannuksista, mutta vasta kun siitä on vähennetty varaosien hankintahinta ja varaston kustannukset.

Koko varaosamyynnin vähentäminen budjetista on virhe. Yhtä virheellistä on laskea varaosakate kahteen kertaan: kerran työn kustannusten kattamiseksi ja toisen kerran varaston omaksi voitoksi. Tuntihinnan ensimmäiseen laskelmaan selkeämpi on malli, jossa työ kattaa omat kustannuksensa.

Hinnaston tuntihinta ja todellinen tuotto tunnilta

Hinnasto kertoo, millä hinnalla korjaamo tarjoaa työtä. Toteutunut tuntihinta näyttää, paljonko myytyä tuntia kohden jäi myyntiin kaikkien hinnanmuutosten jälkeen.

Toteutunut tuntihinta = työn nettomyynti ÷ myydyt tunnit

Osoittajaan kuuluu vain työ ilman varaosia ja arvonlisäveroa, alennusten, kassa-alennusten ja hintahyvitysten jälkeen. Kyse ei ole pankkitilin saldosta, koska laskujen maksut ja työn tuotto ovat kaksi eri asiaa.

Havainnollistava malli jatkuu näin:

Erä	Laskelma	Tulos
Myydyt tunnit	Vuoden työmäärä	5 000 h
Hinnaston keskimääräinen tuntihinta ennen alennuksia	Painotettu myydyillä tunneilla	110 €/h
Työn arvo ennen hinnanmuutoksia	5 000 h × 110 €/h	550 000 €
Alennukset, kassa-alennukset ja hintahyvitykset	Suunniteltu myynnin pienennys	−50 000 €
Työn nettomyynti	550 000 € − 50 000 €	500 000 €
Toteutunut tuntihinta	500 000 € ÷ 5 000 h	100 €/h

Korjaamo saavuttaa 100 €/h tavoitetuoton siis vain 110 €/h hinnastolla. Jos hinnastoon kirjattaisiin suoraan 100 €/h, alennukset veisivät puolet tavoitellusta voitosta.

Toteutuneen tuntihinnan voi laskea myös yksittäiselle työmääräimelle. Jälkilaskenta vertaa työn nettomyyntiä alennusten ja kassa-alennusten jälkeen myytyihin tunteihin ja näyttää, saavuttiko työ budjetissa oletetun tuntihinnan. Myynti jaettuna työmääräimille kirjatulla työajalla vastaa toiseen kysymykseen: paljonko käytetyn kapasiteetin tunti tuotti. Hinnaston tarkistamiseen käytetään myytyjä tunteja, ajankäytön hallintaan tehtyjä tunteja.

Työlajikohtaiset tuntihinnat

Yksi tuntihinta on selkeä, mutta se ei välttämättä vastaa eri töiden erilaisia vaatimuksia. Korkeamman tuntihinnan on perustuttava kyseisen työn kustannuksiin ja kapasiteettiin, ei pelkästään sen nimeen hinnastossa.

Työlaji	Mikä vaikuttaa hintaan	Miten laskuttaa
Tavalliset mekaaniset työt	Vakiovarustus ja -pätevyys	Perustuntihinta ja ohjeaikaan perustuvat työt
Vianmääritys	Asiantuntemus, mittauslaitteet, lisenssit, vian syyn etsiminen	Erillinen tuntihinta tai etukäteen hyväksytty aikahaarukka
Suurjännitejärjestelmien työt	Erikoistuminen, laitteet, varattu kapasiteetti	Erikseen laskettu tuntihinta kyseisille töille

Eri tuntihintojen on yhteensä saavutettava taloussuunnitelman keskimääräinen tuntihinta. Suunnitelma perustuu siksi kunkin työlajin odotettuun määrään. Hinnaston tuntihintojen yksinkertainen keskiarvo johtaa harhaan, koska vähän myytävän erikoistyön korkea tuntihinta ei tasoita useimpien mekaanisten töiden matalaa hintaa.

Painotettu toteutunut tuntihinta = eri työlajien nettomyynnin summa ÷ niiden myytyjen tuntien summa

Työlajin lisäksi kannattaa seurata maksajaa. Asiakas-, takuu-, vakuutus- ja sisäisillä töillä on usein erilaiset tuotot ja ehdot, ja yhteinen keskiarvo kätkee helposti ryhmän, joka ei kata kustannuksiaan. Omneticin Workshop-moduulissa työmääräimen rivit voidaan jakaa asiakkaan, takuun ja vakuutusyhtiön kesken, joten työn tuottoa voidaan arvioida jokaisen maksajan osalta erikseen.

Mihin tuntihinnan laskennassa kannattaa kiinnittää huomiota

Yliarvioitu tuntimyynti. Budjetti, joka perustuu kaikkien asentajien täyteen kuormitukseen koko vuoden ajan, aliarvioi myydyn tunnin kustannuksen. Pohjana on oltava korjaamon saavuttama suoritustaso.
Korjaamossa hukattu aika. Puuttuvat varaosat, uusintatyöt ja turhat keskeytykset kuluttavat kapasiteettia tuottamatta uutta tuottoa. Korkeampi hinnaston tuntihinta ei poista niiden syytä, vaan siirtää vain niiden kustannukset asiakkaalle.
Investoinnin ja vuosikustannuksen sekoittaminen. Laitteen kertaluonteinen hankinta ja sen vuotuinen poisto kuuluvat eri laskelmiin.
Ajanjaksojen sekoittaminen. Yhden kuukauden kustannukset ja toisella jaksolla keskeneräisinä olleiden töiden laskutus vääristävät tulosta. Kustannusten, tuntien ja tuottojen on oltava samalta ajanjaksolta.
Rajoittamattomat alennukset. Jokainen työstä annettu alennus pienentää kustannusten kattamiseen tarkoitettua summaa. Hyväksymissääntöjen on perustuttava tunnin tavoitetuottoon, ei pelkkään prosenttiin hinnastosta.

Korkeampi tuntihinta ja kapasiteetin parempi käyttö ovat kaksi eri keinoa. Jos markkinat eivät hyväksy budjetin kattamiseen tarvittavaa hintaa, korjaamon on sopeutettava kustannuksia, työn rakennetta tai myytyjen tuntien määrää. Uusi alennus vain syventää eroa.

Omnetic yhdistää työmääräimen ajan laskutukseen ja kustannuksiin

Tuntihinnan jatkuva seuranta edellyttää, että työajan seuranta, työmääräin ja kirjanpidon tositteet liittyvät toisiinsa. Kun ne ovat erillisissä järjestelmissä ja taulukoissa, huoltopäällikkö yhdistää samojen korjausten tunnit ja laskut käsin ja saa toteutuneen tuntihinnan selville vasta viiveellä. Omneticissa kaikki moduulit käyttävät DMS Coressa yhtä yhteistä ajoneuvon, asiakkaan, työmääräimen ja rahaliikenteen tietuetta, joten tietoja ei kirjoiteta uudelleen moduulista toiseen.

Time-keeping kirjaa tehdyn työajan työmääräimelle ja sen riveille. Se näyttää kuormituksen työmääräimittäin, henkilöittäin ja toimipisteittäin sekä sen, vastaavatko myydyt tunnit tehtyjä tunteja. Samasta kirjauksesta muodostuu laskutettava aika.
Workshop hallinnoi työmääräintä tarjouksesta auton vastaanoton, varaosien ja suunnittelun kautta laskutukseen asti. Se jakaa rivit asiakkaan, takuun ja vakuutusyhtiön kesken.
Accounting kytkee jokaisen korjaamon, varaston, myynnin ja pankin tositteen autoon, toimipisteeseen ja työmääräimeen, joten työn kustannukset ja myynti ovat samojen työmääräinten yhteydessä. Oman kirjanpitojärjestelmän voi säilyttää, ja Omnetic siirtää sille kirjaukset kyseiselle markkinalle sovitun integraation kautta.

Sovittavassa esittelyssä näytetään, miten Omnetic yhdistää työajan seurannan, työmääräimet ja kirjanpidon korjaamon käytössä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Usein kysytyt kysymykset

Miten kiinteähintaiset huoltopaketit otetaan laskelmaan mukaan?

Paketin hinta on jaettava sisäisesti työhön ja varaosiin. Työn tuottoon lasketaan vain työn osuus ja myytyihin tunteihin sille määritelty aika. Koko paketille annettu alennus on jaettava samalla jakoperusteella.

Pitäisikö vianmäärityksen olla maksullista, vaikka asiakas kieltäytyy korjauksesta?

Kyllä. Vianmäärityksestä kannattaa sopia ennen työn aloittamista erillisenä maksullisena työnä, jolle on määritelty laajuus tai hintakatto. Vian etsiminen kuluttaa asiantuntemusta ja kapasiteettia, vaikka korjausta ei seuraisi. Jos korjaamo hyvittää vianmäärityksen hinnan myöhemmässä korjauksessa, sen on oltava etukäteen määritelty kaupallinen ehto.

Milloin tuntihinta lasketaan uudelleen kesken vuoden?

Kun palkat, vuokra, laitteet tai asentajien määrä muuttuvat ja kun myytyjen tuntien määrä laskee pysyvämmin. Toteutunutta tuntihintaa riittää seurata kuukausittain. Lyhytaikainen vaihtelu on erotettava muutoksesta, joka vaikuttaa vuosibudjetin loppuosaan.